Pelaamiseen liitetään ajatuksia rennosta ajankäytöstä ja se onkin yksi viihteen muoto, mutta ajoittain puhutaan myös pelaamisen ongelmista.

Yle.fi:n artikkelin mukaan raja digitaalisten pelien ja rahapelien välillä on hämärtynyt. Pelitutkija Mikko Meriläinenkertoo, että valtaosa peleistä on täysin ongelmatonta, ja tulisikin häivyttää keskustelu, jossa käsitys on, että valtaosa pelaamisesta on jotenkin epäilyttävää. Hän sanoo, että älylaitteiden myötä pelaaminen on tullut kaikkialle – ihmiset pelaavat bussimatkoilla, töissä ja tauoilla.

Pelit erilaisten taitojen kehittäjinä

Pelaaminen voi olla paitsi hauskaa, myös opettavaista. Riippuen millaista peliä tai millaisia pelejä pelaa, pelien kautta voi esimerkiksi kehittää loogisia ja strategisia kykyjään tai tiimityötaitoja. Osa peleistä on niinsanottuja yksinpelejä joissa on vain yksi pelaaja, mutta on myös olemassa paljon yhdessä pelattavia pelejä, erityisesti verkossa. Toiset pelaajat voivat olla tuttuja, jollon muodostetaan tiimi jolla pelataan toistuvasti samaa peliä, tai erityyppisissä peleissä voidaan pelata tuntemattomia vastaan.

Nettipeleistä osa on kasinopelejä. Jotkin nettisivut tarjoavat vertailua ja arvosteluja eri pelintarjoajien välillä. Uudet nettikasinot jotka ovat lähiaikoina ilmestyneet voi löytää CasinoTopin kokoamalta yhdeltä sivulta. Uusia kasinoita lisätään listalle jatkuvasti. Sivuilla voit lukea kokemuksia mm. niiden pelipaikoista, lisensseistä, kasinobonuksista tai asiakaspalvelusta.

Pelejä on toki monen muunkin tyyppisiä, esimerkiksi Facebookista löytää paljon erilaisia pelejä. Peleihin pääsee yleensä maksuttomasti, mutta joissain peleissä voi myös ostaa itselleen lisää pelimerkkejä tai peliaikaa, jotta voi pelata enemmän kuin ilmaiseksi pelatessaan. Steam-yhteisö on myös eräänlainen yhteisö, josta voi sekä ostaa pelejä, että lukea arvosteluja niistä.

Koukuttumista ja virtuaalivarkauksia

Pelaaminen on ollut yleistä jo pitkään, mutta pandemian aikana poikkeusoloissa se on yleistynyt entisestään. Pelaaminen joko omalla konsolilla, tietokoneella tai verkossa voi olla paitsi mukavaa ja rentouttavaa, mutta välillä myös haitallista. Pelaamiseen voi esimerkiksi koukuttua tai se voi viedä ajankäytöstä liian suuren siivun. On myös mahdollista käyttää pelaamiseen enemmän rahaa kuin mitä oli alunperin ajatellut. Vaikka vain pieni osa pelaajista joutuu ongelmiin, ongelmat on kuitenkin hyvä tiedostaa ja niitä on hyvä ennaltaehkäistä.

Yle:n artikkelissa Sosiaali- ja terveysministeriön arviointiryhmä kannattaa pelaamiseen mahdollisimman laajaa pakollista tunnistautumista. Sen avulla voitaisiin tarjota rajoituksia ja pelaamisen hallinnan välineitä, kuten rahansiirto- ja tappiorajoja.

STM:n erityisasiantuntija Mari Pajula sanoo, että pelaamisympäristö vaikuttaa siihen, millaisia pelejä tulisi olla tarjolla. Hänen mukaansa esimerkiksi kauppojen auloissa ei pitäisi olla liian houkuttelevia peliautomaatteja.

Virtuaalisessa maailmassa voi liikkua myös rikollisia. Yle:n artikkelissa todetaan, että verkkopelissä rikollinen voi hetkessä kaapata omaisuuden, jonka pelaaja on itselleen onnistunut hankkimaan. Virtuaalisiin varkauksiin ei uutisen mukaan ole Suomessa vielä lainsäädäntöä. Pelaaja-lehden päätoimittaja Mikko Huttunen kertoo, että Yhdysvalloissa ja Aasiassa lainsäädäntö on jo reagoinut tähän, mutta Suomessa ilmiö on niin uusi, että lainsäädäntö ei ole pysynyt ihan perässä.

Valitettavan yleistä on myös se, että lapset pelaavat, eivätkä osaa reagoida siihen, että vieras ihminen kysyy heiltä esimerkiksi heidän henkilötietojaan. Vanhempien olisikin hyvä tiedostaa asia ja kertoa lapsilleen, että jos virtuaalisessa maailmassa joku tulee joskus kysymään esimerkiksi heidän nimeään ja osoitettaan, niitä ei tulisi vieraalle kertoa, ja asiasta tulisi keskustella aikuisen kanssa.

Huijarit netissä

Huijaukset netissä ovat valitettavan yleistä muuallakin kuin pelien maailmassa. Yle:n artikkelissa kerrotaan, että netin valeprofiileilla viedään ikäihmisiltä suuria rahoja. Esimerkiksi deittisivustoilla saattaa olla huijarin varastama profiilikuva. Hän lupaa ensin henkilölle, kenen kanssa keskustelee, maat ja taivaat, ja alkaa sen jälkeen pyytää rahaa. Valitettavan monet ihmiset maksavat rahaa netti-ihastukselleen ja saattavan tämän takia jopa ottaa lainaa tai pikavippejä, vaikka eivät tuntisi henkilöä tippaakaan, eivätkä koskaan ole nähneet hänestä mitään muuta kuin profiilikuvan (joka sekin on varastettu).

Ikäihmiset ovat suuressa vaarassa, koska he eivät välttämättä ole niin tottuneita netin käyttäjiä. Nuoremmalle polvelle on ehkä jo enemän iskotettu, että netissä pitäisi olla varovainen, etenkin asioissa mitkä liittyvät omien henkilötietojen antamiseen tai rahaan.

Artikkelissa kerrotaan Tuula Visasta, joka on helsinkiläinen eläkeläinen, joka istuu puolet ajastaan käräyttämässä netin rakkaushuijareita. Häneen onkin moni nainen ottanut yhteyttä, ja he ovat kertoneet Visalle, että ovat jääneet koukkuun huijarin lepertelyihin. Huijarit osaavat käyttää hyväkseen yksinäisiä ihmisiä.

Pelien moninainen maailma

NordicEdu.com on julkaissut artikkelin Pelaamisen hyödyt ja haitat johon on kattavasti kerätty sekä pelaamiseen positiivisia että negatiivisia puolia. Artikkelin mukaan yksi suosituimmista peleistä on vuodesta toiseen World of Warcraft. Myös esimerkiksi suomalaisen SuperCellin suosituissa peleissä on mahdollisuus vuorovaikutukseen muiden pelaajien kanssa.

Artikkelin mukaan peliriippuvuudessa koko elämä alkaa pyöriä pelin ympärillä, ja tällöin haittavaikutukset ovat niin fyysisiä, henkisiä kuin sosiaalisiakin. Peliriippuvuus voi johtua monesta syystä ja vaikuttaa moneen elämän osa-alueeseen.

Toisaalta pelien on artikkelin mukaan todettu kehittävän havainnointikykyä, reagointikykyä ja mukautuvaisuutta vaihteleviin tilanteisiin. Pelaajien on huomattu tekevän päätöksiä nopeammin kuin verrokkiryhmä ilman että virheiden määrä kuitenkaan lisääntyy. Tästä syystä simulaatioita ja virtuaalitodellisuus-sovelluksia käytetään kasvavassa määrin osana esimerkiksi kirurgien koulutuksessa.

Artikkelissa myös todetaan, että suomalaisten nuorten ICT-osaamista tutkittaessa huomattiin, että aktiivisesti pelaavien nuorten ICT-osaaminen oli selvästi pelaamattomia vahvempaa.

Pelit voivat siis olla suuri intohimon ja mielenkiinnon kohde, josta iloa sekä taitoja kehittävää tekemistä voi löytää minkäikäinen tahansa. Pelaaminen voi olla todella hauskaa sekä myös samalla todella opettavaista. Pelaaminen ryhmässä voi myös kasvattaa ryhmähenkeä, tai se voi myös olla hauska tapa viettää iltaa kaveriporukalla kaikkien ollessa fyysisesti samassa tilassa.

Riskit on kuitenkin aina hyvä tiedostaa, jotta niitä onnistutaan välttämään ja minimoimaan. Näin pelit saadaan pysymään turvallisena ympäristönä kaikille.